Nelimarkka-Rahasto

Nelimarkka-Rahaston kokoelmat

Nelimarkka-Rahaston tehtävänä on professori Eero Nelimarkan tuotannon ja elämäntyön vaaliminen. Eero Nelimarkka rakensi isänsä kotitilalle Etelä-Pohjanmaalle, Alajärvelle Nelimarkka-museon, jonka peruskokoelman noin 1700 teosta Nelimarkka-Rahasto omistaa. Nelimarkka-Rahasto myös tukee ja valvoo museon toimintaa.

Nelimarkka-Rahasto tukee suomalaista kuvataidetta kartuttamalla jatkuvasti omia nykytaiteen kokoelmiaan. Nelimarkka-Rahaston kotipaikka on Helsinki.

Nelimarkka-Rahasto - Eero Jaakko 1922Eero Jaakko 1922

Nelimarkka-Rahaston kokoelmat käsittävät Eero Nelimarkan yli 700 teosta, joista valtaosa on maalauksia, sekä suomalaista nykytaidetta lukuisilta eri kuvataiteilijoilta. Niin sanottua uushankintakokoelmaa kartutetaan vuosittain. Tällä hetkellä kokoelmaan kuuluu yli 300 teosta parinkymmenen viime vuoden ajalta. Taiteilijoista mainittakoon esimerkiksi Kai Stenvall, Tero Laaksonen, Kimmo Kaivanto, Kimmo Pyykkö, Pirkko Nukari, Jarmo Mäkilä, Stiina Saaristo ja Viggo Wallenskiöld.

Nelimarkka-Rahasto tukee elävien taiteilijoiden kuvataidetta kaikissa sen tämän hetkisissä muodoissa pääasiallisina kriteereinään teosten omaperäisyys, mielenkiintoisuus ja laatu.

Nelimarkka-Rahaston perustajajäsenet vuodelta 1945:
Eero Nelimarkka, taiteilija, myöh. professori
J. A. Hollo, professori
Ragnar Ekelund, taiteilija
Sulho Ranta, säveltäjä, filosofian maisteri
L. Wennervirta, professori

varajäsenet:
J.A.E. Nelimarkka, diploomi insinööri
Vilho Rantapihla, diploomi insinööri

Eero Nelimarkka

Idealisti, taiteilija, museomies ja taidekasvattaja Eero Nelimarkka syntyi Vaasassa 10.10.1891 nuorimpana räätäli Erkki Nelimarkan ja hänen vaimonsa Marian kahdeksasta lapsesta. Perhe oli vaasalaistunut työn perässä, vaikka vanhempien suvut olivat asuneet Alajärvellä 1700-luvulta alkaen.

Eero kävi kansakoulun, meni sokerileipurin oppiin ja sai sällinkirjan Waasan tehdas ja käsityöläisyhdistykseltä 10.6.1907. Hänestä tuli "sälli sokerileipurin ammatissa". Käsityöyhdistyksen stipendin turvin Eero matkusti opintomatkalle Tukholmaan ja Lyypekkiin. Palattuaan Suomeen ja saatuaan potkut vaasalaisesta leipomosta Nelimarkka lähti 1909 Helsinkiin ja aloitti opinnot Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulun iltalinjalla.

Nelimarkka-Rahasto - Omakuva 1914

Helsingistä tuli pysyvästi Eero Nelimarkan kotipaikka. Turvatakseen elantonsa hän työskenteli päivisin Löfströmin leipomossa. Puuttuva lyseotodistus esti Eeroa pääsemästä päiväoppilaaksi Taideyhdistyksen piirustuskouluun, nykyiseen Kuvataideakatemiaan. Siksi ja Akseli Gallen-Kallelan vinkistä Eero suuntasikin Pariisiin 1912. Maalattuaan miltei vuoden Academie de la Grande Chaumiéressa hänet hyväksyttiin Helsingin yliopistoon piirtämään Eero Järnefeltin oppilaana 1912-1914. Pariisin matka jätti nuoreen mieheen myös matkustuskipinän.

Nelimarkka-Rahasto - Eero ja Saima

Eero Nelimarkka avioitui alahärmäläisen Saima Alaviitalan kanssa vuoden 1918 viimeisenä päivänä. He saivat neljä lasta: Eero Jaakon (1919-1941), Katri Helenan (1921-1983), Juha Antti Eliaksen (1923-1990) ja Esko Tuomaksen (1925-1997).

Aloitellessaan taiteilijana 1910-luvulla Eero Nelimarkka kuului modernistiseen Marraskuun ryhmään. Hänen tuotantonsa 1920-luvun lopulle saakka sisältää monia väri- ja muotokokeiluja. Teoksista löytyy piirteitä kubismista, mutta myös vaikutteita varhaisemmasta impressionismista. Nelimarkan taide on ollut aina esittävää ja hän oli taiteilija, joka ei maalannut ilman mallia. Siksi omakuvat ja Saima-vaimon muotokuvat kattavat koko taiteilijanuran.

Eero Nelimarkka on tunnettu pohjalaisista lakeusmaisemistaan. Hän ei kuvannut yksin pohjalaista luontoa vaan myös henkilöitä, asetelmia ja kaupunkinäkymiä. Nelimarkan henkilögalleriassa esiintyvät eri alojen taiteilijat, sotilaat, professorit ja poliitikot siinä missä kansanmiehet ja emännätkin. Interiööreistä etenkin tupakuvat henkivät aitoa pohjalaisuutta.

Eero Nelimarkan taide oli myös kansainvälistä. Hän matkusti maalausmatkoilla runsaasti ensimmäisestä Tukholman-matkastaan aina 1960-luvun alkuun saakka. Hänen teoksiaan oli näyttelyissä kotimaan museoiden ja gallerioiden lisäksi usein ulkomailla alkaen Moskovasta vuonna 1917 ja lopulta Kiinassa 1958.

Näyttelypaikkoja olivat Pohjoismaiden lisäksi myös mm. Kiel, Amsterdam, Antwerpen, Berliini, Düsseldorf, Hampuri, Milano, Rooma, Bryssel, Haag, Praha, Varsova, Zürich, Firenze, Pariisi, Lyypekki, Leningrad ja New York.

Taiteilija Eero Nelimarkka oli Pohjalaisen Taiteilijaliiton perustaja- ja kunniajäsen. Hän perusti 1945 Nelimarkka-Rahaston, joka on edelleen Nelimarkka-museon kokoelmien pääomistaja. Nelimarkka sai professorin arvonimen 1966.

Eero Nelimarkka halusi perustaa taidekoulun ja -museon Alajärvelle. Se tuli korvaamaan suurta puutetta: Nelimarkan mukaan taide kuului tasa-arvoisesti jokaiselle ja etenkin hänelle niin rakas Etelä-Pohjanmaan väestö oli hänen mielestään jäänyt taiteen näkemisessä paitsioon.

Nelimarkan varhaiskauden herkkyyttä Eero Nelimarkka tunnetaan parhaiten pohjalaisista maisemistaan. Hänen merkittävimpinä teoksinaan voidaan kuitenkin pitää myös varhaisvaiheen henkilö- ja tapahtumakuvia.

Nelimarkka-Rahasto - Äitini 1927Äitini 1927

Eero Nelimarkka syntyi Vaasassa lokakuussa 1891. Hän oli nuorin Erkki ja Maria Nelimarkan kahdeksasta lapsesta.

Käytyään kansakoulun Eero Nelimarkka haaveili opintojen jatkamisesta lyseossa. Koulunkäyntiin ei kuitenkaan ollut varaa, joten Nelimarkka meni oppipojaksi konditoriaan. Kesäkuussa 1906 Nelimarkasta tuli "sälli sokerileipurin ammatissa".

Elokuussa 1907 Eero Nelimarkka suuntasi ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen Tukholmaan Käsityöyhdistykseltä saamallaan stipendillä. Hän tutustui matkalla kaupungin museoihin, mutta ei vielä haaveillut taiteilijan ammatista. Vakava kiinnostus taiteeseen syttyi pari vuotta myöhemmin, ja syksyllä 1909 Nelimarkka aloitti opinnot Helsingissä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulun iltalinjalla.

Tammikuussa 1912 Nelimarkka lähti ensimmäiselle opintomatkalleen Pariisiin. Hän opiskeli Montparnassen alueella sijainneessa yksityisessä Academie de la Grande Chaumiéressa. Palattuaan Suomeen Nelimarkka pääsi Eero Järnefeltin oppilaaksi Yliopiston piirustussaliin. Nelimarkan itsensä mukaan juuri Järnefelt antoi hänelle tyylillisen pohjan.

Eero Nelimarkka kuului Tyko Sallisen ympärille kasvaneeseen marraskuulaiseen taiteilijaryhmään, jonka jäsenille oli yhteistä voimakas maalauksellisuus ja kansanomaiset aiheet. Nelimarkkaa kutsuttiin ryhmän lyyrikoksi. Hänen teoksensa sisälsivät viitteitä kubismista ja impressionismista, mutta säilyivät esittävinä.

Nelimarkka-Rahasto - Kevätmaisema 1914Kevätmaisema 1914

1910-luvun muoto- ja värikokeilujen jälkeen Nelimarkka suuntautui pohjalaisen lakeuden kuvaamiseen. Vähäeleisistä ja harmonisista maisemakuvista muodostui Nelimarkan leipäpuu. Koko pitkän uransa ajan hän maalasi kuitenkin myös asetelmia, kaupunkinäkymiä ja runsaasti muotokuvia. Lukuisia Nelimarkan teoksia on ulkomaisessa omistuksessa, sillä paljon maailmalla matkannut taiteilija myi osan töistään paikan päällä heti niiden valmistumisen jälkeen.

Nelimarkka-Rahasto - Miehen muotokuva (Paavo Viitasaari) 1922Miehen muotokuva (Paavo Viitasaari) 1922

Eero Nelimarkka oli paitsi taiteilija myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut ajattelija. Omaa nimeään kantavan rahaston vuonna 1945 perustaneen Nelimarkan haaveena oli taidekoulun luominen Pohjanmaalle. Tämä ei onnistunut taiteilijan toivomassa muodossa, mutta vuonna 1964 Alajärvelle, Nelimarkan vanhempien synnyinseudulle, valmistui Nelimarkka-museo. Nelimarkka maalasi aktiivisesti kuolemaansa saakka. Hän kuoli marraskuussa 1977.

Wenzel Hagelstam

Nelimarkka-Museo

”Jos minä koskaan rakennan talon, sinä saat suunnitella sen”, Eero Nelimarkka sanoi leikkisästi nuorelle arkkitehti ystävälleen Hilding Ekelundille 1910-luvun lopulla. Tämä nuoruuden toive toteutui ainutlaatuisesti yli 40 vuotta myöhemmin: Vedoten tähän nuoruuden keskusteluun Nelimarkka pyysi ystäväänsä, joka oli nyt kuuluisa arkkitehtuurin professori, suunnittelemaan taidemuseon. Aikanaan Nelimarkka sai ensiluokkaiset piirustukset ja vuonna 1964 museo valmistui samalle tontille, millä Eero Nelimarkan isän koti oli ollut. Vuonna 1974 valmistunut laajennusosa on Nelimarkan suunnittelema ja se seuraa suureksi osaksi Hilding Ekelundin luomia piirteitä.

Nelimarkka-Rahasto - Ateljee 1922Ateljee 1922

Kesällä 1981 Nelimarkka-Rahasto ja Alajärven kaupunginvaltuusto tekivät hyvin tärkeän ja seuraamuksellisen päätöksen: valtuusto osti museon kiinteistön ja tontin sekä sitoutui jatkamaan museon toimintaa Alajärvellä. Vuodesta 1995 Nelimarkka museo on ollut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo.

Nelimarkka-museo esittelee taiteilija Eero Nelimarkan tuotantoa, henkilöhistoriaa ja ateljeeta. Museossa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä ympäri vuoden. Museon pihapiirissä sijaitseva Nelimarkka-akatemia tarjoaa kuvataiteen kursseille, työpajoille ja kansainväliselle taiteilijaresidenssitoiminnalle rauhalliset, luonnonläheiset tilat.

Museo avattiin vuonna 1964. Nelimarkan oman tuotannon lisäksi museon tiloissa järjestetään 5-6 aikalaistaidenäyttelyä vuodessa. Museossa myös tutkitaan Eero Nelimarkan ja muiden pohjoismaisten taiteilijoiden tuotantoa.

Nelimarkka-Museo

Ajankohtaista

Prosessi
Nelimarkka-museo
Pohjalaisen taiteilijaliiton Prosessi-näyttely Nelimarkka-museossa 12.6. – 22.8.2021

Pohjalaisen taiteilijaliiton Prosessi -näyttely esittelee monipuolisen katsauksen taiteilijaliiton jäsenten tuoreimpiin teoksiin valottaen samalla teosten taustalla olevia moninaisia, usein ristikkäisiäkin prosesseja.

Eero Nelimarkan vuonna 1943 perustaman Pohjalaisen taiteilijaliiton näyttelyillä Nelimarkka-museossa on pitkä perinne. Näyttelyjä on vuosien mittaan järjestetty eri teemoilla ja kokoonpanoilla. Kesän 2021 näyttely sukeltaa ensimmäistä kertaa myös kulisseihin ja keskittyy valmiiden teosten lisäksi taiteilijan työn siihen puoleen, joka ei aina näy katsojalle.

Näyttelyssä esitellään 24:n Pohjalaisen taiteilijaliiton jäsentaiteilijan teoksia. Näyttelyyn on valittu uran eri vaiheissa olevia taiteilijoita ja erillä on laaja kirjo taiteen eri tekniikoita. Teosprosessia esitellään näyttelyssä teosten rinnalla esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden tai valokuvien välityksellä.

Osa näyttelyn taiteilijoista kuvaa taiteellista prosessiaan alitajuiseksi tai intuitiiviseksi. Osalle taas prosessiin sisältyvät tekniset ja materiaaliset vaiheet ovat yhtä merkityksellisiä.

Moni taiteilija on kiinnostunut myös prosesseihin liittyvistä teemoista; tuttu kulttuurimaisema muuttuu, luonnollinen luonto uhkaa hävitä tai jo vakiintuneet energialähteet osoittautuvat ongelmallisiksi.

Taiteen tekeminen voi muuttaa myös tekijäänsä. Vuosia kestänyt prosessi jättää jälkensä myös taiteilijaan.

Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija, kuraattori Sanna Sarva.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taitelijoilta: Marita Erkkola-Järvinen, Mira Roivainen, Eliisa Määttälä, Owe Åsvik, Tuija Arina-Sundelin, Björn Aho, Mattias Löfqvist, Aamu Tikkanen, Elina Försti, Maria Forsblom, Tiina Laasonen, Mia Damberg, Lars Höglund, Paula Blåfield, Seppo J. Tanninen, Sture Sunabacka, Timo Konttinen, Minna Tuohisto-Kokko, Kaarina Heikinheimo, Janika Herlevi, Leif Strengell, Sven Svanbäck, Marja-Riitta Vuorela ja Katri Yli-Erkkilä.

Näyttely toteutetaan museonäyttelyn lisäksi myös verkkonäyttelynä.

Verkkonäyttelyssä liikkuminen:
  1. • Paina hiiren vasen näppäin pohjaan ja käännä näkymää haluttuun suuntaan. Hiiren rullalla voi zoomata näkymää lähemmäksi/kauemmaksi.
    • Virtuaalinäyttely toimii myös mobiililaitteilla.
    • Teoksen vieressä olevia kuvakkeita klikkaamalla näet teoksen kuvan suurempana ja tarkempana.
    • Lattiassa olevia kuvakkeita klikkaamalla voit siirtyä eri näkymiin.
    • Näytön sivuilla olevia nuolia klikkaamalla voit siirtyä edelliseen/seuraavaan näkymään.
    • Näyttelysalit löytyvät aulasta katsoen vasemmalta, alakerrasta sekä kahviosta.
Verkkonäyttelyn on toteuttanut Pasi Puskala.
Eero Nelimarkka – Pohjanmaa jalkain alla
Nelimarkka-museo
16.6.2020 – 24.12.2021

Nelimarkka-museon perusnäyttely Pohjanmaa jalkain alla kertoo Eero Nelimarkan elämästä, työstä ja taipaleesta kohti unelmaansa: omaa taidelaitostaan Nelimarkka-museota. Samalla näyttely kertoo taiteilijan suhteesta rakkaaseen vaimoonsa Saimaan.

Eero Nelimarkka (1891–1977) oli aito kosmopoliitti, joka matkusteli paljon ja loi suhteita taidemaailman toimijoihin. Pohjanmaa pysyi kuitenkin lähellä Nelimarkan sydäntä koko hänen elämänsä ajan. Pohjanmaalla olivat hänen sukujuurensa, sieltä hän löysi vaimonsa ja maalausten aiheensa. Pohjalaista taidetta hän halusi tukea kaikin tavoin: jopa sota-aikana 1943 hän oli perustamassa Pohjalaista taiteilijaliittoa. Pohjanmaalle hän halusi myös rakentaa museonsa.

Näyttely kertoo Eero Nelimarkan tarinan pohjautuen katkelmiin kirjeenvaihdosta Saima-vaimon kanssa.

Yhteystiedot

Nelimarkka-Rahasto sr

Puistokatu 9 a 9, 00140 Helsinki
Puheenjohtaja: Joonas Seeck

Sähköposti

joonas.seeck@seqec.fi


Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo


Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi